Kukaan ei halua tulla pakotetuksi mihinkään, kaikkein vähiten syömään sellaista ruokaa, josta ei pidä. Kun ajattelen aikaa, jolloin olin sekasyöjä, omien silloisten uskomusteni ja kokemusteni perusteella kasvisruoka oli apean mautonta eikä sillä lähtenyt nälkä. Lihalla lähti. Kasvisruoka oli kuin riisuttu versio oikeasta ruuasta.  

Itselle tuntemattoman ruuan maistaminen on monelle hieman stressaava kokemus. On intiimi asia ottaa suuhunsa jotain, minkä mausta ja koostumuksesta ei tarkkaan tiedä. Australiassa opas leikkeli alkuperäisväestön ruokaa eli toukan kymmeneen osaan ja tarjosi turistiryhmälle saatesanoin: "Uskokaa tai älkää, mutta tästä riittää kylliksi kaikille!"

Esitystä sekä päätöstä viikoittaisen kasvisruokapäivän aloittamiseksi Helsingin kouluissa vastustettiin raivokkaasti, ja valtuutetut argumentoivat eriskummallisesti. Oli helppo huomata, että ruoka on mitä suurimmassa määrin tunneasia. Ateria tuo turvaa sekä mukavuuden tunnetta. Siksi ei ole ihme, jos ateriamuutokset vaikuttavat vaaralliselta uhalta. Nyt koettiin uhaksi jopa sekaruoka-ateria, josta ilmeisesti tulevat puuttumaan ainoastaan lihaskudokset.

Liha tuntuu nykyään myös symboloivan hyvinvointia, ja lihan puuttuminen mahtanee tuoda joillekuille mieleen tuskan siitä, miltä tuntuisi, ellei olisi varaa syödä lihaa joka aterialla. Liha mielletään saavutetuksi hyvinvointieduksi, joka halutaan pitää.

Jotkut väittävät, että kasvisaterian tarjoaminen on ideologian pakkosyöttöä. Mutta jos kasvisaterian perusteita ovat terveellisyys ja luonnon säästäminen, mitä pahaa on sellaisessa ideologiassa?  
Pakkosyöttöväite kuulostaa siltä, että vaaditaan vapautta kuluttaa luontoa kestämättömästi jatkossakin. Koska kasvisruoka on terveellistä ja luomakuntaa suojelevaa, mitään muita perusteita eläinperäisten tuotteiden syömiselle ei ole kuin tottumukset, mieltymykset ja maatalouspolitiikka. Jos vastustajien tahdon mukaan mennään, edistystä ei tapahdu koskaan ja kansa tulee nykyistäkin sairaammaksi.

Ravitsemusterapeutit yrittävät ohjata suomalaisia syömään runsaasti enemmän kasviksia. Kymmeniä vuosia vinossa olleita ruokatottumuksia on haasteellista yrittää muuttaa, jos energiaa kuluu sairastamiseen. Yksi hyvä keino totuttautua terveelliseen ruokaan on koulussa tarjottava kasvisruoka. Raakaravintovalmentajana opetan ihmisiä valmistamaan täysin kasviperäisiä ja kuumentamattomia tuoreaterioita ja tiedän, että terveellistä ruokaa täytyy saada itse maistaa; ei riitä, että vain kehotetaan syömään enemmän kasviksia.

Kasvisruoka ei ole outoa. Sekaruokailijatkin sitä syövät lihan mukana. Pelkistä kasvikunnan tuotteista pystytään koostamaan terveellisiä, herkullisia ja täyttäviä aterioita, joiden jälkeen ei ole ähky olo. Maatalouspolitiikkamme ansiosta terveellinen ruoka kuitenkin maksaa enemmän. Siispä voitaisiinkin jättää kouluissa maito pois ja käyttää kasviksia kalsiuminlähteenä. Maidon kalsium ei suinkaan suojaa osteoporoosilta, vai miksi muuten maidonjuojakansojen joukossa olisi eniten osteoporoosia?

Maidosta ja epäterveellisestä leipälevitteestä säästyvä raha voitaisiin käyttää salaatin valmistamiseen ruokaisammaksi mm. kalsiumrikkaalla siemenkastikkeella. Monet raakaravintokurssilaiseni ja ruokittavani sanovat, että "pelkän" raakaravintoaterian jälkeen heillä oli kylläinen olo vielä illallakin.

Yksi viikoittainen kouluateria ilman lihaskudoksia on pieni askel hyvään suuntaan.

Raakaravintokurssilla valmistetaan pitsaa
 

Mea Salo
Raakaravintovalmentaja
www.measalo.com, Raakaravintoa.blogit.fi, Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen